Psalmien kirja 137

1 Baabelin virtain vierillä-siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.
2 Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.
3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
4 Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?
5 Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.
6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.
7 Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"
8 Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!
9 Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!