1 | Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle. |
2 | Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi? |
3 | Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän? |
4 | Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani? |
5 | Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen? |
6 | Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni. |
7 | Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni, |
8 | Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa. |
9 | Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella, |
10 | Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen; |
11 | Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä; |
12 | Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais. |
13 | Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani, |
14 | Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa? |
15 | Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut. |
16 | Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla? |
17 | Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt? |
18 | Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut. |
19 | Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä; |
20 | Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin; |
21 | Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan; |
22 | Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa. |
23 | Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää. |
24 | Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni? |
25 | Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat? |
26 | Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli? |
27 | Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni? |
28 | Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä. |
29 | Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä? |
30 | Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa. |
31 | Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi? |
32 | Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni. |
33 | Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni? |
34 | Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos? |
35 | Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani; |
36 | Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun. |
37 | Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes. |
38 | Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät; |
39 | Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi; |
40 | Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat. |