| 1 | Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani! |
| 2 | Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani. |
| 3 | Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen. |
| 4 | Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän. |
| 5 | Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni. |
| 6 | Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty. |
| 7 | Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas. |
| 8 | Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla: |
| 9 | Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin. |
| 10 | Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa. |
| 11 | Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni. |
| 12 | Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen. |
| 13 | Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä? |
| 14 | Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele. |
| 15 | Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa, |
| 16 | Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa, |
| 17 | Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä. |
| 18 | Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi. |
| 19 | Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla, |
| 20 | Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa; |
| 21 | Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella; |
| 22 | Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa. |
| 23 | Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa, |
| 24 | Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon; |
| 25 | Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana. |
| 26 | Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa. |
| 27 | Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut. |
| 28 | Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden. |
| 29 | Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa, |
| 30 | Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella. |
| 31 | Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin! |
| 32 | Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas. |
| 33 | Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon. |