| 1 | Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani. |
| 2 | Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain. |
| 3 | Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa. |
| 4 | Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti. |
| 5 | Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse, |
| 6 | Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni. |
| 7 | Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson. |
| 8 | Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni; |
| 9 | Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen. |
| 10 | Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin? |
| 11 | Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa? |
| 12 | Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha. |
| 13 | Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas. |
