| 1 | Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat. |
| 2 | Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät. |
| 3 | Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa. |
| 4 | Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys. |
| 5 | O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs! |
| 6 | Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään. |
| 7 | Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet. |
| 8 | Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää. |
| 9 | Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen. |
| 10 | Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs. |
| 11 | Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan. |
| 12 | Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs! |
| 13 | Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet. |
| 14 | Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta. |
| 15 | Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs. |
| 16 | Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas. |
| 17 | Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin. |
| 18 | Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas. |
| 19 | Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs. |
| 20 | Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen. |
| 21 | Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat. |
| 22 | Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses. |
| 23 | Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs. |
| 24 | Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani. |
| 25 | Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen. |
| 26 | Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys. |
| 27 | Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs. |
| 28 | Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen. |
| 29 | Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis. |
| 30 | Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni. |
| 31 | Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla. |
| 32 | Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten. |
| 33 | Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin. |
| 34 | Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni. |
| 35 | Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan. |
| 36 | Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen. |
| 37 | Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes. |
| 38 | Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin. |
| 39 | Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset. |
| 40 | Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas. |
| 41 | Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen, |
| 42 | Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas. |
| 43 | Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas. |
| 44 | Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti, |
| 45 | Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs, |
| 46 | Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee, |
| 47 | Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan, |
| 48 | Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs. |
| 49 | Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa. |
| 50 | Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun. |
| 51 | Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee. |
| 52 | Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan. |
| 53 | Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät. |
| 54 | Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa. |
| 55 | Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis. |
| 56 | Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin. |
| 57 | Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas. |
| 58 | Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen. |
| 59 | Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen. |
| 60 | Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään. |
| 61 | Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias. |
| 62 | Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden. |
| 63 | Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät, |
| 64 | Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs. |
| 65 | Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen. |
| 66 | Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys. |
| 67 | Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas. |
| 68 | Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs. |
| 69 | Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys. |
| 70 | Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas. |
| 71 | Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin. |
| 72 | Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa. |
| 73 | Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs. |
| 74 | Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas. |
| 75 | Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt. |
| 76 | Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet. |
| 77 | Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni. |
| 78 | Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs. |
| 79 | Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat. |
| 80 | Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi. |
| 81 | Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle. |
| 82 | Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat? |
| 83 | Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs. |
| 84 | Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani? |
| 85 | Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään. |
| 86 | Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua. |
| 87 | He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt. |
| 88 | Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen. |
| 89 | Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa. |
| 90 | Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy. |
| 91 | Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat. |
| 92 | Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut. |
| 93 | En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat. |
| 94 | Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs. |
| 95 | Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin. |
| 96 | Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät. |
| 97 | Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen. |
| 98 | Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani. |
| 99 | Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni. |
| 100 | Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys. |
| 101 | Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin. |
| 102 | En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua. |
| 103 | Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja. |
| 104 | Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä. |
| 105 | Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni. |
| 106 | Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon. |
| 107 | Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä. |
| 108 | Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes. |
| 109 | Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias. |
| 110 | Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs. |
| 111 | Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo. |
| 112 | Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti. |
| 113 | Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias. |
| 114 | Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle. |
| 115 | Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt. |
| 116 | Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla. |
| 117 | Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs. |
| 118 | Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe. |
| 119 | Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias. |
| 120 | Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas. |
| 121 | Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät. |
| 122 | Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa. |
| 123 | Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen. |
| 124 | Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs. |
| 125 | Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses. |
| 126 | Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet. |
| 127 | Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa. |
| 128 | Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä. |
| 129 | Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää. |
| 130 | Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen. |
| 131 | Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys. |
| 132 | Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat. |
| 133 | Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita. |
| 134 | Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys. |
| 135 | Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys. |
| 136 | Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä. |
| 137 | Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat. |
| 138 | Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt. |
| 139 | Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet. |
| 140 | Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää. |
| 141 | Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs. |
| 142 | Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus. |
| 143 | Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs. |
| 144 | Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän. |
| 145 | Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin. |
| 146 | Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin. |
| 147 | Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon. |
| 148 | Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas. |
| 149 | Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. |
| 150 | Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas. |
| 151 | Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus. |
| 152 | Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut. |
| 153 | Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias. |
| 154 | Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta. |
| 155 | Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs. |
| 156 | Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen. |
| 157 | Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas. |
| 158 | Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä. |
| 159 | Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen. |
| 160 | Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti. |
| 161 | Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas. |
| 162 | Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on. |
| 163 | Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan. |
| 164 | Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden. |
| 165 | Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa. |
| 166 | Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys. |
| 167 | Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti. |
| 168 | Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs. |
| 169 | Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen. |
| 170 | Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen. |
| 171 | Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys. |
| 172 | Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat. |
| 173 | Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys. |
| 174 | Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias. |
| 175 | Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua! |
| 176 | Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs. |
