Psalmien kirja 131
| 1 | Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat. |
| 2 | Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan. |
| 3 | Israel toivokaan Herran päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen. |
