| 1 | Davidin Psalmi. Herra! kuule minun rukoukseni, ota anomiseni korviis, sinun totuutes tähden, kuule minua sinun vanhurskautes tähden, |
| 2 | Ja älä käy tuomiolle palvelias kanssa; sillä ei yksikään elävä ole vakaa sinun edessäs. |
| 3 | Sillä vihollinen vainoo minun sieluani, ja lyö minun elämäni rikki maahan asti: hän panee minun pimeyteen, niinkuin kuolleet maailmassa. |
| 4 | Minun henkeni on minussa ahdistettu: sydämeni on minussa kulutettu. |
| 5 | Minä muistelen entisiä aikoja: minä ajattelen kaikkia sinun tekojas, ja tutkistelen sinun kättes töitä. |
| 6 | Minä levitän käteni sinun puolees: minun sieluni janoo sinua, niinkuin karkia maa, Sela! |
| 7 | Herra, kuule minua nopiasti, henkeni katoo: älä kasvojas minulta kätke, etten minä niiden kaltaiseksi tulisi, jotka hautaan menevät. |
| 8 | Suo minun varhain kuulla sinun armojas, sillä sinuun minä toivon: ilmoita minulle tie, jota minä käyn; sillä minä ylennän sieluni sinun tykös. |
| 9 | Pelasta minua, Herra, vihollisistani! sinun tykös minä pakenen. |
| 10 | Opeta minua tekemään sinun suosios jälkeen; sillä sinä olet minun Jumalani: sinun hyvä henkes viekään minua tasaista tietä. |
| 11 | Herra, virvoita minua nimes tähden: vie sieluni hädästä ulos sinun vanhurskautes tähden. |
| 12 | Ja teloita viholliseni sinun laupiutes tähden, ja kadota kaikki, jotka minun sieluani ahdistavat, sillä minä olen palvelias. |
