| 1 | Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä. |
| 2 | Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun; |
| 3 | Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan. |
| 4 | Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni. |
| 5 | Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun. |
| 6 | Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin! |
| 7 | Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela! |
| 8 | Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä. |
| 9 | Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa. |
| 10 | He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä. |
| 11 | Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa. |
| 12 | Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä. |
| 13 | Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani: |
| 14 | Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa. |
| 15 | Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. |
| 16 | Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua. |
| 17 | Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni. |
| 18 | Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan. |
| 19 | Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa. |
| 20 | He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa. |
| 21 | Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat. |
| 22 | Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti. |
| 23 | Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun. |
