| 1 | Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta. |
| 2 | Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä, |
| 3 | Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla; |
| 4 | Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota. |
| 5 | He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä? |
| 6 | He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet. |
| 7 | Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa. |
| 8 | Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä. |
| 9 | Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän. |
| 10 | Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä. |