| 1 | Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs, |
| 2 | Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen. |
| 3 | Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. |
| 4 | Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole. |
| 5 | Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat. |
| 6 | Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen. |
| 7 | Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, Sela! |
| 8 | Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos. |
| 9 | Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees. |
| 10 | Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? Sela! |
| 11 | Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa? |
| 12 | Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan? |
| 13 | Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees. |
| 14 | Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta? |
| 15 | Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen. |
| 16 | Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua. |
| 17 | Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät. |
| 18 | Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä. |
