| 1 | Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun, |
| 2 | Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa. |
| 3 | Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni: |
| 4 | Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela! |
| 5 | Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa. |
| 6 | Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa? |
| 7 | Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä. |
| 8 | Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs. |
| 9 | Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot. |
| 10 | Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas. |
| 11 | Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on. |
| 12 | Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs. |
| 13 | Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes. |
| 14 | Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä. |
| 15 | Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa. |
| 16 | Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman. |
| 17 | Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme. |
| 18 | Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme. |
| 19 | Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta. |
| 20 | Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni. |
| 21 | Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä. |
| 22 | Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman. |
| 23 | Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata. |
| 24 | Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös. |
| 25 | Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin. |
| 26 | Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa. |
| 27 | Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä. |
| 28 | Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman. |
| 29 | Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät. |
| 30 | Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani, |
| 31 | Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä; |
| 32 | Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla. |
| 33 | Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä. |
| 34 | En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta. |
| 35 | Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele. |
| 36 | Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko. |
| 37 | Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela! |
| 38 | Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles. |
| 39 | Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan. |
| 40 | Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää. |
| 41 | Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi. |
| 42 | Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa. |
| 43 | Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa, |
| 44 | Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan. |
| 45 | Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela! |
| 46 | Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen? |
| 47 | Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda? |
| 48 | Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela! |
| 49 | Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas? |
| 50 | Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista, |
| 51 | Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia. |
| 52 | Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen! |
