| 1 | Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini, |
| 2 | Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen. |
| 3 | Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy; |
| 4 | Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka. |
| 5 | Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. |
| 6 | Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee. |
| 7 | Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani. |
| 8 | Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea, |
| 9 | Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille; |
| 10 | Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa, |
| 11 | Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet, |
| 12 | Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen! |
| 13 | Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen! |
| 14 | Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä. |
| 15 | Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa. |
| 16 | Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille. |
| 17 | Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas. |
| 18 | Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta. |
| 19 | Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa. |
| 20 | Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä? |
| 21 | Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa. |
| 22 | Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni. |
| 23 | Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi. |