1 | Että moni on ruvennut järjestänsä kirjoittamaan niistä asioista, joista meillä täydellinen tieto on, |
2 | Niinkuin ne meille sanoneet ovat, jotka sen alusta itse nähneet ja sananpalveliat olleet ovat: |
3 | Näkyy myös minulle se hyväksi, sitte kuin minä alusta kaikki visusti tutkinut olen, että minä niitä järjestänsä sinulle kirjoittaisin, hyvä Teophilus: |
4 | Ettäs ymmärtäisit selkiästi niiden asiain vahvan totuuden, joista sinä opetettu olet. |
5 | Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, Sakarias nimeltä, Abian vuorosta; ja hänen emäntänsä Aaronin tyttäristä, ja hänen nimensä Elisabet. |
6 | Ja he olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltavaiset kaikissa Herran käskyissä ja säädyissä laittamattomasti, |
7 | Ja heillä ei ollut lasta; sillä Elisabet oli hedelmätöin, ja he olivat jo molemmat ijälliset. |
8 | Ja tapahtui, kuin hän vuorollansa papin virkaa toimitti Jumalan edessä, |
9 | Papin viran tavan jälkeen, lankesi arpa hänelle, että hänen piti suitsuttaman, sitte kuin hän oli mennyt sisälle Herran templiin. |
10 | Ja kaikki kansan paljous rukoili ulkona suitsutuksen aikana. |
11 | Mutta hänelle ilmestyi Herran enkeli, seisoin suitsutusalttarin oikealla puolella. |
12 | Ja kuin Sakarias hänen näki, hämmästyi hän ja pelko lankesi hänen päällenssä. |
13 | Mutta enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Sakarias! sillä sinun rukoukses on kuultu ja sinun emäntäs Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun pitää kutsuman hänen nimensä Johannes. |
14 | Ja sinulle tulee ilo ja ihastus, ja monta iloitsevat hänen syntymisestänsä. |
15 | Sillä hän tulee suureksi Herran edessä, ja viinaa ja väkevää juomaa ei hän juo, ja hän täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta. |
16 | ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö. |
17 | Ja hän käy edellä hänen edessänsä Eliaan Hengellä ja voimalla, kääntäin isäin sydämet lasten tykö ja tottelemattomat hurskasten toimen tykö, toimittaakseen Herralle valmistetun kansan. |
18 | Ja Sakarias sanoi enkelille: mistä minä sen ymmärrän? sillä minä olen vanha ja emäntäni on jo ijällinen. |
19 | Niin enkeli vastasi ja sanoi hänelle: minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja olen lähetetty puhumaan sinulle ja saattamaan näitä iloisia sanomia sinulle. |
20 | Ja katso, sinä tulet kielettömäksi ja et saa puhua hamaan siihen päivään asti, jona nämä tapahtuvat, ettet uskonut sanojani, jotka ajallansa täytetään. |
21 | Mutta kansa odotti Sakariasta, ja ihmettelivät, että hän niin templissä viipyi. |
22 | Vaan kuin hän tuli ulos, niin ei hän saanut puhua heille. Ja he ymmärsivät, että hän oli näyn templissä nähnyt. Ja hän viittasi heille, ja jäi mykäksi. |
23 | Ja tapahtui, että hänen virkansa päivät olivat täytetyt, niin hän meni kotiansa. |
24 | Mutta niiden päiväin jälkeen tuli hänen emäntänsä Elisabet raskaaksi ja salasi itsensä viisi kuukautta, sanoen: |
25 | Ja näin on Herra minulle tehnyt niinä päivinä, kuin hän minun puoleeni katsoi, että hän ottais pois minun ylönkatseeni ihmisten seassa. |
26 | Mutta kuudentena kuukautena lähetettiin enkeli Gabriel Jumalalta Galilean kaupunkiin, jonka nimi oli Nasaret, |
27 | Neitseen tykö, joka oli kihlattu miehelle, jonka nimi oli Joseph, Davidin huoneesta; ja neitseen nimi oli Maria. |
28 | Ja enkeli tuli sisälle hänen tykönsä ja sanoi: terve, armoitettu! Herra on sinun kanssas: siunattu sinä vaimoin seassa! |
29 | Mutta kuin hän näki hänen, hämmästyi hän hänen puheestansa ja ajatteli, millinen se tervehdys oli. |
30 | Ja enkeli sanoi hänelle: älä pelkää, Maria! sillä sinä löysit armon Jumalan tykönä. |
31 | Ja katso, sinä siität kohdussas ja synnytät Pojan, ja sinun pitää kutsua hänen nimensä Jesus. |
32 | Sen pitää oleman suuren ja pitää kutsuttaman Ylimmäisen Pojaksi. Ja Herra Jumala antaa hänelle Davidin hänen isänsä istuimen, |
33 | Ja hänen pitää Jakobin huoneen kuningas ijankaikkisesti oleman ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman. |
34 | Niin sanoi Maria enkelille: kuinka tämä tulee, sillä en minä miehestä mitään tiedä? |
35 | Ja enkeli vastasi ja sanoi hänelle: Pyhä Henki tulee sinun päälles ja Ylimmäisen voima varjoo sinun: sentähden myös se pyhä, joka sinusta syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. |
36 | Ja katso, Elisabet sinun lankos siitti myös pojan vanhalla ijällänsä, ja tämä on kuudes kuukausi hänelle, joka kutsuttiin hedelmättömäksi. |
37 | Sillä ei Jumalan edessä ole yhtään asiaa mahdotointa. |
38 | Niin sanoi Maria: katso, Herran piika! tapahtukoon minulle sinun sanas jälkeen! Ja enkeli läksi hänen tyköänsä. |
39 | Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin. |
40 | Ja tuli Sakariaan huoneeseen ja tervehti Elisabetia. |
41 | Ja tapahtui, kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä, |
42 | Ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siunattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä! |
43 | Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? |
44 | Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani. |
45 | Ja autuas sinä, joka uskoit; sillä ne täytetään, mitkä sinulle ovat sanotut Herralta. |
46 | Ja Maria sanoi: Minun sieluni suuresti ylistää Herraa, |
47 | Ja minun henkeni iloitsee Jumalassa, minun vapahtajassani, |
48 | Että hän katsoi piikansa nöyryyttä; sillä katso, tästedes pitää kaikkein sukukuntain minua autuaaksi kutsuttaman: |
49 | Sillä Voimallinen on suuria ihmeitä tehnyt minun kohtaani, ja hänen nimensä on pyhä, |
50 | Ja hänen laupiutensa pysyy suvusta sukuun niille, jotka häntä pelkäävät. |
51 | Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti koriat heidän sydämensä mielestä. |
52 | Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät. |
53 | Isoovat täytti hän hyvyydellä ja jätti rikkaat tyhjäksi. |
54 | Hän korjasi palvelijansa Israelin, muistain omaa laupiuttansa, |
55 | (Niinkuin hän on puhunut meidän isillemme, Abrahamille ja hänen siemenellensä) ijankaikkisesti. |
56 | Ja Maria oli hänen tykönänsä lähes kolme kuukautta ja palasi kotiansa. |
57 | Mutta Elisabetin synnyttämisen aika täytettiin, ja hän synnytti pojan. |
58 | Ja hänen kylällisensä ja lankonsa kuulivat, että Herra oli tehnyt suuren laupiuden hänen kanssansa, ja he iloitsivat hänen kanssansa. |
59 | Ja tapahtui kahdeksantena päivänä, että he tulivat lasta ympärileikkaamaan, ja kutsuivat hänen isänsä nimeltä Sakarias. |
60 | Niin vastasi hänen äitinsä ja sanoi: ei suinkaan; vaan hän pitää kutsuttaman Johannes. |
61 | Ja he sanoivat hänelle: ei ole ketään sinun sukukunnassas, joka kutsutaan sillä nimellä. |
62 | Niin he viittasivat hänen isällensä, miksi hän tahtoi hänen nimittää. |
63 | Ja hän anoi taulua ja kirjoitti: Johannes on hänen nimensä. Ja kaikki ihmettelivät. |
64 | Niin kohta aukeni hänen suunsa ja hänen kielensä, ja puhui kiittäin Jumalaa. |
65 | Ja pelko tuli kaikkein heidän kylällistensä päälle, ja kaikissa Juudean mäkikylissä ilmoitettiin kaikki nämä sanat. |
66 | Ja kaikki , jotka tämän kuulivat, panivat sydämiinsä, sanoen: minkäs luulet tästä lapsesta tulevan? Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan. |
67 | Ja Sakarias ja hänen isänsä täytettiin Pyhällä Hengellä ja ennusti, sanoen: |
68 | Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala! sillä hän on etsinyt ja lunastanut kansansa, |
69 | Ja on meille korottanut autuuden sarven, Davidin palveliansa huoneessa, |
70 | Niinkuin hän on muinen puhunut pyhäin prophetainsa suun kautta, |
71 | Vapahtaaksensa meitä meidän vihollisiltamme ja kaikkein kädestä, jotka meitä vihaavat: |
72 | Osoittaaksensa laupiutta meidän isillemme ja muistaaksensa pyhää liittoansa, |
73 | Ja sitä valaa, jonka hän vannoi Abrahamille, meidän isällemme, meille antaaksensa: |
74 | Että me, vapahdetut vihollistemme kädestä, häntä pelkäämättä palvelesimme, |
75 | Pyhyydessä ja hurskaudessa hänen edessänsä kaikkena meidän elinaikanamme. |
76 | Ja sinä poikainen pitää kutsuttaman Ylimmäisen prophetaksi; sillä sinun pitää käymän Herran kasvoin edessä, valmistamaan hänen teitänsä, |
77 | Ja antaman autuuden tunnon hänen kansallensa, heidäin synteinsä anteeksi saamiseksi, |
78 | Meidän Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, jolla meitä on etsinyt koitto ylhäältä, |
79 | Valaisemaan niille, jotka pimeissä ja kuolon varjoissa istuvat, ja ojentamaan meidän jalkamme rauhan tielle. |
80 | Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja oli korvessa siihen päivään asti, jona hänen piti Israelin kansan eteen tuleman. |