| 1 | Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. |
| 2 | Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta |
| 3 | ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta. |
| 4 | He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia. |
| 5 | Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä. |
| 6 | Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. |
| 7 | Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin. |
| 8 | Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. |
| 9 | Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä. |
| 10 | He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, |
| 11 | koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. |
| 12 | Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. |
| 13 | Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. |
| 14 | Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. |
| 15 | Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. |
| 16 | Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat. |
| 17 | He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden. |
| 18 | Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja. |
| 19 | Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. |
| 20 | Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta. |
| 21 | Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. |
| 22 | Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään. |
| 23 | He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä. |
| 24 | He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä. |
| 25 | Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. |
| 26 | He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta. |
| 27 | He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. |
| 28 | Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. |
| 29 | Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. |
| 30 | He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan. |
| 31 | Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. |
| 32 | Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt. |
| 33 | Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi, |
| 34 | hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden. |
| 35 | Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. |
| 36 | Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa. |
| 37 | Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän. |
| 38 | Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa. |
| 39 | Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla, |
| 40 | niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, |
| 41 | hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat. |
| 42 | Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. |
| 43 | Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja. |
