| 1 | Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi! |
| 2 | Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. Sela. |
| 3 | Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun. |
| 4 | Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen. |
| 5 | Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella. |
| 6 | Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä. |
| 7 | Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi. |
| 8 | Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi. |
| 9 | Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät. |
| 10 | Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta. |
| 11 | Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi; |
| 12 | sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä. |
| 13 | Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi. |
