| 1 | Daavidin virsi; temppelin vihkimislaulu. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta. |
| 2 | Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut. |
| 3 | Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta. |
| 4 | Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä. |
| 5 | Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo. |
| 6 | Minä sanoin menestykseni päivinä: "En minä ikinä horju". |
| 7 | Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin. |
| 8 | Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin: |
| 9 | "Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi? |
| 10 | Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani." |
| 11 | Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla, |
| 12 | että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti. |
