| 1 | Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä. |
| 2 | Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit. |
| 3 | Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt. |
| 4 | Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu. |
| 5 | Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme. |
| 6 | Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta; |
| 7 | vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään. |
| 8 | Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela. |
| 9 | Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa. |
| 10 | Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista. |
| 11 | Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan. |
| 12 | Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt. |
| 13 | Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi. |
| 14 | Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille. |
| 15 | Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut, |
| 16 | herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden. |
| 17 | Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet. |
| 18 | Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet. |
| 19 | Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä. |
| 20 | Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen, |
| 21 | eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet? |
| 22 | Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina. |
| 23 | Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää. |
| 24 | Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme? |
| 25 | Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan. |
| 26 | Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden. |
