| 1 | Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita. |
| 2 | Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet, |
| 3 | ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan? |
| 4 | Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden. |
| 5 | Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa? |
| 6 | Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni. |
| 7 | Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden. |
| 8 | Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen. |
| 9 | Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan. |
| 10 | Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois. |
