| 1 | Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi. Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu. |
| 2 | Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju. |
| 3 | Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri? |
| 4 | He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. Sela. |
| 5 | Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni. |
| 6 | Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju. |
| 7 | Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala. |
| 8 | Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela. |
| 9 | Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys. |
| 10 | Älkää luottako väkivaltaan, älkää turhaan panko toivoanne ryöstettyyn tavaraan. Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö. |
| 11 | Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan. |
| 12 | Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan. |
