| 1 | Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa, |
| 2 | veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys. |
| 3 | Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi. |
| 4 | Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela. |
| 5 | Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan. |
| 6 | Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä. |
| 7 | Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela. |
| 8 | Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä. |
| 9 | Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua. |
| 10 | Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan. |
| 11 | Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme. |
| 12 | Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen. |
| 13 | Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni, |
| 14 | joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui. |
| 15 | Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela. |
| 16 | Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt. |
| 17 | Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni. |
| 18 | Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi. |
| 19 | Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä. |
| 20 | Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa. |
