| 1 | Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi. |
| 2 | Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli. |
| 3 | Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela. |
| 4 | Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua. |
| 5 | Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia. |
| 6 | Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii: |
| 7 | Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota? |
| 8 | Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen? |
| 9 | Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela. |
| 10 | Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut. |
| 11 | Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi. |
| 12 | Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi. |
| 13 | Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala? |
| 14 | Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa. |
| 15 | Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela. |
| 16 | Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät. |
| 17 | Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät. |
| 18 | Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi. |
| 19 | Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet. |
| 20 | Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä. |
