| 1 | Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi. Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse! |
| 2 | Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen. |
| 3 | Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut, |
| 4 | niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen? |
| 5 | Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella; |
| 6 | panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle: |
| 7 | lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet, |
| 8 | taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee. |
| 9 | Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa! |
