| 1 | Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle. |
| 2 | Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja. |
| 3 | Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi. |
| 4 | Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös. |
| 5 | Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo: |
| 6 | "Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta. |
| 7 | Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." Sela. |
| 8 | "Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit! |
| 9 | Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa. |
| 10 | Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän. |
| 11 | Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni. |
| 12 | Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan. |
| 13 | Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni, |
| 14 | niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan. |
| 15 | Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti. |
| 16 | Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta." |
