| 1 | Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi. |
| 2 | Vääryyden aarteet eivät auta, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta. |
| 3 | Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä, mutta jumalattomien himon hän luotansa työntää. |
| 4 | Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa. |
| 5 | Taitava poika kokoaa kesällä, kunnoton poika elonaikana nukkuu. |
| 6 | Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta väkivaltaa kätkee jumalattomien suu. |
| 7 | Vanhurskaan muistoa siunataan, mutta jumalattomien nimi lahoaa. |
| 8 | Viisassydäminen ottaa käskyt varteen, mutta hulluhuulinen kukistuu. |
| 9 | Joka nuhteettomasti vaeltaa, vaeltaa turvassa, jonka tiet ovat väärät, se joutuu ilmi. |
| 10 | Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu. |
| 11 | Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattomien suu kätkee väkivaltaa. |
| 12 | Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki. |
| 13 | Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään! |
| 14 | Viisaat kätkevät, minkä tietävät, mutta hullun suu on läheinen turmio. |
| 15 | Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, mutta vaivaisten köyhyys on heidän turmionsa. |
| 16 | Vanhurskaan hankkima on elämäksi, jumalattoman saalis koituu synniksi. |
| 17 | Kuritusta noudattava on elämän tiellä, mutta nuhteet hylkäävä eksyy. |
| 18 | Joka salavihaa pitää, sen huulilla on valhe, ja joka parjausta levittää, on tyhmä. |
| 19 | Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava. |
| 20 | Vanhurskaan kieli on valituin hopea, jumalattomien äly on tyhjän veroinen. |
| 21 | Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä. |
| 22 | Herran siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää. |
| 23 | Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus. |
| 24 | Mitä jumalaton pelkää, se häntä kohtaa; mutta mitä vanhurskaat halajavat, se annetaan. |
| 25 | Tuulispään käytyä ei jumalatonta enää ole, mutta vanhurskaan perustus pysyy iäti. |
| 26 | Mitä hapan hampaille ja savu silmille, sitä laiska lähettäjillensä. |
| 27 | Herran pelko elinpäiviä jatkaa, mutta jumalattomien vuodet lyhenevät. |
| 28 | Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu. |
| 29 | Herran johdatus on nuhteettoman turva, mutta väärintekijäin turmio. |
| 30 | Vanhurskas ei ikinä horju, mutta jumalattomat eivät saa asua maassa. |
| 31 | Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään. |
| 32 | Vanhurskaan huulet tietävät, mikä otollista on, mutta jumalattomien suu on sulaa kavaluutta. |
