| 1 | Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa. |
| 2 | Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla. |
| 3 | Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra. |
| 4 | Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä. |
| 5 | Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta. |
| 6 | Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia. |
| 7 | Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe. |
| 8 | Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy. |
| 9 | Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset. |
| 10 | Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään. |
| 11 | Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja. |
| 12 | Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa. |
| 13 | Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty. |
| 14 | Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy. |
| 15 | Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus. |
| 16 | Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä. |
| 17 | Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä. |
| 18 | Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan. |
| 19 | Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan. |
| 20 | Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen. |
| 21 | Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla. |
| 22 | Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut. |
| 23 | Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet. |
| 24 | Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa. |
| 25 | Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi. |
| 26 | Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään. |
| 27 | Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies. |
| 28 | Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen. |
