| 1 | Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa. |
| 2 | Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä. |
| 3 | Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys. |
| 4 | Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde. |
| 5 | Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa. |
| 6 | Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä. |
| 7 | Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen. |
| 8 | Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. |
| 9 | Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli. |
| 10 | Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan. |
| 11 | Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan. |
| 12 | Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys. |
| 13 | Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi. |
| 14 | Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä? |
| 15 | Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva. |
| 16 | Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin. |
| 17 | Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän. |
| 18 | Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit. |
| 19 | Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat. |
| 20 | Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa. |
| 21 | Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää. |
| 22 | Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion. |
| 23 | Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti. |
| 24 | Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia. |
